antibioottiryhmillä

Antibioottiryhmillä viitataan tapoihin luokitella antibiootteja niiden kemiallisen rakenteen, vaikutusmekanismin tai antibakteerisen spektrin perusteella. Tällaiset luokittelut auttavat lääkäreitä ja apteekkihenkilökuntaa valitsemaan sopivimman lääkkeen tiettyyn bakteeri-infektioon.

Yleisimpiä antibioottiryhmiä ovat beta-laktamaasit, joihin kuuluvat penisilliinit ja kefalosporiinit. Nämä antibiootit estävät bakteerien soluseinän muodostusta. Makrolidit, kuten atsitromysiini, estävät bakteerien proteiinisynteesiä ja ovat usein käytössä allergisilla penisilliinille. Aminoglykosidit, esimerkiksi gentamisiini, vaikuttavat myös bakteerien proteiinisynteesiin ja ovat tehokkaita gramnegatiivisia bakteereja vastaan. Tetrasykliinit ovat laaja-alaisia antibiootteja, jotka estävät proteiinisynteesiä ja niitä käytetään moniin erilaisiin infektioihin. Fluorokinolonit, kuten siprofloksasiini, estävät bakteerien DNA-synteesiä ja ovat tehokkaita monenlaisia bakteereja vastaan. Sulfonamidit ja trimetopriimi ovat ryhmiä, jotka häiritsevät bakteerien foolihapposynteesiä ja niitä käytetään usein yhdistelminä.

Antibioottiryhmät auttavat myös ymmärtämään ja ennakoimaan mahdollisia resistenssimekanismeja. Eri ryhmien antibioottien samankaltainen rakenne tai vaikutustapa voi johtaa ristiinherkkyyteen, jolloin herkkyys yhdelle antibiootille samassa ryhmässä voi ennustaa herkkyyttä myös toisille. Oikean antibioottiryhmän valinta on keskeistä tehokkaan hoidon ja antibioottiresistenssin kehittymisen ehkäisemiseksi.