anksiolyytti

Anksiolyytit ovat lääkeaineita, joita käytetään ahdistuksen lievittämiseen. Niitä kutsutaan yleisesti myös rauhoittaviksi lääkkeiksi. Anksiolyytit vaikuttavat keskushermostoon hidastamalla aivojen toimintaa, mikä voi vähentää ahdistuksen, paniikin ja levottomuuden tunteita. Niitä voidaan käyttää myös unen parantamiseen ja lihasjännityksen lievittämiseen.

Yleisimpiä anksiolyyttien luokkia ovat bentsodiatsepiinit ja barbituraatit. Bentsodiatsepiinit, kuten diatsepaami ja loratsepaami, ovat yleisimmin määrättyjä anksiolyyttejä. Ne toimivat tehostamalla gamma-aminovoihappo (GABA) -nimisen välittäjäaineen vaikutusta aivoissa. GABA on aivojen tärkein estävä välittäjäaine, ja sen lisääntyneet vaikutukset vähentävät hermosolujen aktiivisuutta. Barbituraatteja käytetään nykyään harvemmin anksiolyytteinä niiden suuremman riippuvuusriskin ja yliannostusvaaran vuoksi.

Anksiolyyttejä voidaan määrätä lyhytaikaiseen tai pitkäaikaiseen käyttöön riippuen henkilön tilanteesta. Lyhytaikaista käyttöä suositellaan usein akuuteissa ahdistustiloissa, kuten paniikkikohtauksissa tai stressaavissa elämäntilanteissa. Pitkäaikainen käyttö voi olla tarpeen kroonisissa ahdistuneisuushäiriöissä, mutta se vaatii tarkkaa lääketieteellistä seurantaa riippuvuusriskin ja muiden haittavaikutusten vuoksi.

Anksiolyyttien yleisimpiä haittavaikutuksia ovat uneliaisuus, huimaus, koordinaatiovaikeudet ja muistihäiriöt. Niihin voi kehittyä toleranssi, mikä tarkoittaa, että tarvitaan suurempia annoksia saman vaikutuksen saavuttamiseksi. Myös fyysinen ja psyykkinen riippuvuus on mahdollista, ja lääkkeen käytön lopettaminen voi aiheuttaa vieroitusoireita. Siksi anksiolyyttien käyttöä tulisi aina valvoa terveydenhuollon ammattilaisen toimesta.