amidisidokset

Amidisidokset ovat kovalenttisia siteitä, jotka syntyvät, kun karboksyyliryhmän C=O ja toisen molekyylin amino-ryhmän N-H liittyvät kondensaatioreaktiossa, usein vedenpoiston seurauksena. Tällaisia sidoksia esiintyy erityisesti proteiineissa ja peptideissä, joissa aminohapot liittyvät toisiinsa peptidisidoksina.

Rakenteeltaan amidisidos on pääosin planaarinen, ja sen resonaatio tuo sidokseen osittaisen kaksoissidoksen luonteen. Tämä resonanssi rajoittaa sidosakselin kiertoa ja tekee amidisidoksesta melko jäykän. Useimmiten amidisidos on trans-konfiguraatiossa aminohappojen välillä, mutta harvinaisissa tapauksissa, esim. proliinin aiheuttama cis-konformaatio, esiintyy myös cis-siteitä.

Syntyminen ja hajoaminen: Amidisidos muodostuu kondensaatioreaktiolla aminohapon karboksyyliryhmän ja toisen amino-ryhmän välillä. Biologisesti tämä tapahtuu proteiinisynteesissä ribosomien ohjaamana. Amidisidosten hydrolyysi on vesiliuoksessa hidasta ilman katalyyttistä apua; happojen, emästen tai entsyymien, kuten proteaasien, vaikutuksesta hajoaminen tapahtuu nopeammin.

Merkitys ja sovellukset: Amidisidokset ovat biokemiallisessa kontekstissa keskeisiä rakennus- ja toimintasiteitä. Ne muodostavat proteiinien peptidikehyksen sekä toimivat polyamidirakenteiden, kuten nyloneiden, syntetisissä materiaaleissa. Amidisidosten tutkimus on keskeistä sekä biologiassa että materiaalitieteessä.