amfibolisoituminen

Amfibolisoituminen on metamorfisen prosessin nimi, jossa kivilajin mineraalikoostumus muuttuu amfiboleiksi, erityisesti hornblendeiksi. Tällöin basaltiset tai gabroidiset kivilajit voivat kehittyä amfibolittisiksi kivilajeiksi. Prosessi liittyy amfibolifaasiin ja on tyypillinen osa alueellista metamorfismia.

Olosuhteet ja mekanismit:

Amfibolisoituminen tapahtuu yleensä keskitason ja korkean lämpötilan olosuhteissa, amphibolifaasin alueella, noin 500–750 °C ja 2–10 kbar paineissa. Vedet tai vesipitoiset fluideet helpottavat reaktioita. Vanhoja pyroxeenirakenteita korvautuu amfiboleilla (erityisesti hornblendeilla), plagioklaasi säilyy usein osittain tai lisääntyy, ja joissain tapauksissa kvartsia sekä biotitia muodostuu. Reaktiot saattavat vapauttaa vettä progressiivisesti metamorfisessa kehityksessä.

Mineraalinen ilmentymä:

Amfibolisoituminen johtaa amfibolittisten kivien syntyyn, joiden keskeisiä mineraaleja ovat hornblende, plagioklaasi sekä usein kvarts ja biotiti. Mineraalikoostumuksen muutos heijastelee kivilajin polkua metamorfisessa historiassa ja kertoo paine- sekä lämpötilavaihteluista sekä vesipitoisuudesta.

Merkitys:

Prosessi on keskeinen osa alueellista metamorfismia ja subduktiovyöhykkeiden kehitystä. Amfibolisoituneet kivilajat toimivat todisteina metamorfisen polun vaiheista sekä vesipotentiaalista maankuoren kehityksessä, ja niiden tutkiminen auttaa ymmärtämään geologisia tapahtumia kuten paineen ja lämpötilan vaihteluja sekä fluidin roolia metamorfisessa reaktiossa.