alleelipareja

Alleelipari on kahden saman geenin alleelin muodostama pari, joka sijaitsee samassa loci-kohdassa homologisilla kromosomeilla. Diploidissa yksilössä jokaisella geenillä on kaksi alleelia: yksi peritty äidiltä ja toinen isältä. Näin ollen jokaisella geenillä on kahden alleelin muodostama pari, jota kutsutaan alleelipariksi.

Alleelipari määrittää genotyypin ja usein myös fenotyypin. Jos molemmat alleelit ovat identtiset, yksilö on homozygoottinen; jos ne ovat erilaiset, hän on heterozygoottinen. Fenotyyppi määräytyy usein dominanssin ja resessiivisyyden periaatteiden mukaan: dominoiva alleeli ilmenee tavallisesti sekä homo- että heterotsygoottisessa tilassa, kun taas resessiivinen ilmenee vain, jos toinen alleeli on resessiivinen eikä dominoivaa alleelia ole. Joissain geeneissä alleelit voivat ilmetä molemmat yhtä aikaa (kodominanssi) tai toisenlaisen epätasaisen dominanssin kautta.

Alleeliparit noudattavat Mendelin periytymislakeja. Meioosissa kromosomiparit jakaantuvat ja jokainen sukusolu saa vain yhden alleelin jokaisesta geneyparista, jolloin pelkistyvät mahdollisuudet jakaantuvat vapaasti. Fertilisaatiossa kahden gametan alleelit yhdistyvät uudelleen, jolloin yksilö saa uuden, kahden alleelin parin.

Esimerkki: geeni, joka vaikuttaa kukkien väriin. Oletetaan, dominoiva alleeli P ja resessiivinen alleeli p. PP ja Pp-ilmentävät violettia väriä, kun taas pp on valkoinen. Tämä havainnollistaa, miten alleeliparit vaikuttavat periytymiseen.