alkuräjähdysmallia

Alkuräjähdysmalli on vallitseva kosmologinen malli, joka kuvaa maailmankaikkeuden alkuperää ja kehitystä. Sen mukaan maailmankaikkeus sai alkunsa erittäin kuumasta ja tiheästä tilasta noin 13,8 miljardia vuotta sitten, ja se on siitä lähtien laajentunut ja jäähtynyt. Mallin keskeisiä havaintoihin perustuvia todisteita ovat maailmankaikkeuden taustasäteily, kevyiden alkuaineiden runsaus ja galaksien kaukainen etääntyminen toisistaan.

Alkuräjähdysmallin mukaan varhainen maailmankaikkeus oli täynnä energiaa ja hiukkasia. Noin 380 000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen maailmankaikkeus oli jäähtynyt riittävästi, jotta atomit alkoivat muodostua. Tämä tapahtuma vapautti fotoneja, jotka havaitsemme nykyään kosmisen taustasäteilynä. Taustasäteilyn pienet lämpötilan vaihtelut antavat tietoa varhaisen maailmankaikkeuden tiheysvaihteluista, jotka synnyttivät myöhemmin galaksit ja muut suuret rakenteet.

Kevyiden alkuaineiden, kuten vedyn, heliumin ja litiumin, runsaus maailmankaikkeudessa vastaa alkuräjähdysmallin ennusteita. Erityisesti heliumin suhteellisen suuri osuus on vahva todiste mallin paikkansapitävyydestä. Lisäksi Edwin Hubble teki merkittäviä havaintoja, jotka osoittivat, että galaksit loittonevat toisistaan, ja mitä kauempana galaksi on, sitä nopeammin se loittonee. Tämä laajeneminen on jatkunut maailmankaikkeuden koko historian ajan.

Vaikka alkuräjähdysmalli on erittäin menestyksekäs kuvaamaan maailmankaikkeuden kehitystä havaittavissa olevassa muodossaan, se ei selitä itse alkuräjähdyksen syytä tai mitä tapahtui ennen sitä. Nämä ovat aktiivisen tutkimuksen kohteena olevia kysymyksiä, joihin pyritään löytämään vastauksia esimerkiksi inflaatioteorian ja kvanttigravitaation avulla.