alatoiminto

Alatoiminto on ohjelmistokehityksessä käytetty termi, joka viittaa pienempään, rajattuun tehtävään suorittavaan funktioon tai aliohjelmaan, joka kuuluu suurempaan ohjelman kokonaisuuteen. Sen tehtävä on toteuttaa yksi hyvin määritelty tehtävä, jotta päätoiminto pysyisi selkeänä ja hallittavana.

Ominaisuudet ja käyttö: alatoiminto on tyypillisesti itsenäinen yksikkö, jolla on rajattu syöte (parametrit) ja tuottama tulos (paluuarvo). Se voi olla moduulitason sisäinen tai muuten näkyvyydeltään rajoitettu, ja sitä voidaan käyttää uudelleen useammassa osassa ohjelmaa. Alatoiminto kutsutaan päätoiminnon tai muiden alitoimintojen kautta eikä se itsessään yleensä käynnistä ohjelman koko prosessia.

Käytännössä alatoiminto toimii apumoduleina: se toteuttaa tietyn, rajatun tehtävän, kuten laskennan, tiedon muokkauksen tai valinnan logiikan, jolloin päätoiminto voi keskittyä suurempiin kokonaisuuksiin. Eri kielissä siihen viitataan myös sanoilla apufunktio, apuohjelma tai sisäinen funktio.

Esimerkki: ohjelma tarvitsee summan kahdesta luvusta. Alatoiminto laskeSumma(x, y) palauttaa x + y, ja päätoiminto käyttää tätä arvoa lopullisen tuloksen muodostamiseen.

Hyödyt: parantaa luettavuutta, helpottaa testattavuutta ja uudelleenkäyttöä sekä pitää suuremmat toiminnot selkeästi jäsenneltyinä. Rajoitteet: liiallinen alatoimintojen määrä voi tehdä ohjelmasta vaikeasti seurattavan ja lisää kutsupolkujen hallintaa.