akkuvariaatit

Akkuvariaatit ovat uudelleenladattavien akkujen erilaisia kemiallisia ratkaisuja ja niiden fyysisiä muotoja, joita käytetään energiavarastoinnissa. Termi viittaa sekä eri kemiallisiin koostumuksiin että erimuotoisiin akkuihin, joiden soveltuvuus riippuu vaaditusta kapasiteetista, tehon kysynnästä ja tilasta.

Yleisimmät kemialliset variantit ovat NiCd-, NiMH-, Li-ion sekä Li-polymeer- (LiPo) ja LiFePO4 -akkuteknologiat sekä perinteiset lyijyakut. Tyypillinen jännite per solu on noin 1,2 V NiCd/NiMH, noin 3,6–3,7 V Li-ion/LiPo ja noin 3,2 V LiFePO4 sekä 2,0 V lyijyakulla. Energiatiheys, elinikä ja turvallisuusvaatimukset vaihtelevat: NiCd ja NiMH ovat edullisia ja kestäviä mutta NiCd:llä on ympäristövaikutuksia; Li-ion- ja LiPo-akkuteknologiat tarjoavat suuria energiatiheyksiä mutta vaativat lämpötilanhallintaa ja turvallisuushallintaa (BMS); LiFePO4 on turvallinen ja pitkäikäinen mutta vähemmän energiapitoinen. Lyijyakut ovat edullisia suurkapasiteetissaan, mutta painavia ja lyhyemmän eliniän.

Sovellukset vaihtelevat kuluttajille tarkoitetuista kannettavista laitteista sähköajoneuvoihin ja energiavarastoihin. Formaatit voivat olla sylinterimäisiä (esimerkiksi AA/AAA-tyyppiset akut), pussi- tai prismamuotoisia sekä suurikapasiteettisia moduuleita. Sopiva akkuvalinta riippuu tarvittavasta kapasiteetista, tehon tarpeesta, tilasta ja kustannuksista.

Käyttö- ja turvallisuuskäytännöt korostavat asianmukaista latausta, suojalaitteita (BMS) ja oikean lämpötilan hallintaa. Akkuvariaatteita käsitellään ja kierrätetään ympäristön ja kiertotalouden näkökulmasta.