akateemisuus

Akateemisuus on käsite, jolla tarkoitetaan korkeakoulutuksellisen tutkimustoiminnan luonnetta ja siihen liittyvää kulttuuria. Se kuvaa asennetta ja käytäntöjä, jotka ovat tyypillisiä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa: jatkuvaa epäilyä, systemaattista osoitusperusteista työskentelyä sekä kriittistä ja avointa keskustelua. Akateemisuus näkyy sekä yksilötasolla että organisaatiotasolla: tutkija pyrkii objektiivisuuteen, toistettavuuteen ja vertaisarviointiin, sekä hyödyntää tutkimusmenetelmiä, teoreettista rakennetta ja tieteellistä julkaisutoimintaa. Kulttuuriin kuuluvat sekä akateeminen autonomia että vastuullisuus sekä sitoutuminen opetukseen, tutkimukseen ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen.

Termi juontaa akateemisuutta koskevat juuret Akadēmiaan, nimeen, jonka mukaan tieteellinen toiminta on perinteisesti rakennettu. Suomessa akateemisuus viittaa usein sekä yksittäisten tutkijoiden että korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kulttuuriin ja arvoihin, jotka muovaavat tiedonproduktiota, koulutusta ja tutkimuspolitiikkaa.

Kritiikkiä akateemisuudesta on esitetty esimerkiksi siitä, että se voi johtaa eristäytymiseen, liialliseen terminologiaan tai liialliseen keskittymiseen julkaisuvalikoihin ja hankerahoitukseen. Toisaalta akateemisuus edistää luotettavaa tutkimusta, vertaisarviointia, oppimisen syvyyttä ja tiedon sekä yhteiskunnan vuorovaikutusta.

Yhteenvetona akateemisuus viittaa sekä yksilön asenteisiin ja osaamiseen että yliopistojen ja tutkimusyhteisöjen kulttuuriin, arvoihin ja rakenteisiin, jotka muovaavat tieteellistä toimintaa ja sen yhteiskunnallisia vaikutuksia.