ajatuskulut

Ajatuskulut ovat kognitiivinen kustannus, joka liittyy tiedon käsittelyyn ja vaihtoehtojen punnintaan päätöksenteon aikana. Termiä käytetään erityisesti psykologiassa, käyttäytymistaloustieteessä ja kognitiotieteissä kuvaamaan sitä henkistä vaivaa ja ajallista panosta, joka kuluu ennen päätöksen tekemistä.

Ajatuskulut koostuvat muun muassa tiedon hankinnasta, vaihtoehtojen arvioinnista, työmuistin kuormittamisesta, tarkkaavaisuudesta ja ajankäytöstä. Ne muodostavat kokonaisuuden, joka vaikuttaa siihen, kuinka suuria ponnistuksia ihminen käyttää saadakseen riittävästi tietoa ja saavuttaakseen varman tai riittävän ratkaisun.

Korkeat ajatuskulut voivat muuttaa päätöksentekoprosessia. Kun kognitiivinen työskentely vaatii paljon, ihmiset saattavat siirtyä käyttämään heuristiikoita, yksinkertaisia vakiintuneita strategioita tai luottaa oletuksiin ja defaults-tilanteisiin. Tämä voi johtaa nopeampiin mutta vähemmän harkittuihin päätöksiin, erityisesti monimutkaisissa tai epävarmoissa tehtävissä.

Mittaaminen ja konteksti. Ajatuskuluja arvioidaan usein subjektiivisilla mittareilla, aikavälein tai tehtäväsuorituskyvyn muutoksilla. Ne liittyvät läheisesti kognitiiviseen kuormaan, ja niitä tarkastellaan laajasti koulutuksessa, käyttöliittymäsuunnittelussa, markkinoinnissa ja julkisessa hallinnossa, joissa päätökset voivat olla sekä yksilöllisiä että kollektiivisia.

Käytännön näkökulmana ajatuskulujen hallinta tarkoittaa päätösten ja valintojen suunnittelua siten, että tarpeeton kognitiivinen rasitus vähenee. Tämä voi tarkoittaa yksinkertaisempia valinta-asetuksia, automaatiota, selkeitä informaatiovirtoja tai käyttäjäkeskeisiä suunnitteluratkaisuja.