käyttäytymistaloustieteessä

Käyttäytymistaloustiede on taloustieteen suuntaus, joka tutkii, miten psykologiset tekijät ja sosiaaliset kontekstit vaikuttavat yksilöiden päätöksiin sekä markkinoiden toimintaan. Siinä pyritään ymmärtämään, miksi ihmiset eivät aina toimi rationaalisesti taloudellisten mallien mukaan, vaan heidän valintoihinsa vaikuttavat mieltymykset, tunteet, rajoitteet ja sosiaalinen ympäristö.

Suuntauksen juuret ovat Herbert Simonin rajallisessa rationaliteetissa sekä Kahnemanin ja Tverskyn kehittämässä prospektiteoriassa. Näiden työn kautta korostuvat heuristiikat ja harhat sekä se, miten tappioiden koettu suurempi merkitys ja kontekstin vaikutus muokkaavat valintoja. Keskeisiä ovat myös ajallinen epäjohdonmukaisuus, sosiaaliset preferenssit sekä framing-vaikutukset.

Tutkimusmenetelmät kattavat laboratoriokokeet, kenttäkokeet ja satunnaistetut kontrolloidut kokeet (RCT:t). Näin voidaan testata, miten ihmiset reagoivat eri kannustimiin ja konteksteihin. Käyttäytymistaloustiede on vaikuttanut mm. nudgingin (ohjaukseen perustuvan politiikan) kautta ohjattuun käyttäytymiseen, sekä finanssi-, terveys-, ympäristö- ja kuluttajakäyttäytymisen käytäntöihin.

Vaikutukset ovat näkyviä sekä julkisessa että yksityisessä sektorissa, mutta kriitikoiden mukaan tulokset eivät aina siirry toisiin tilanteisiin tai kulttuureihin, ja tutkimuksen yleistäminen vaatii varovaisuutta. Lisäksi mallit voivat palata perinteisiin talousteorioihin, jos konteksti ja arviointikäytännöt täsmentyvät.