ajanstandardijärjestelmä

Ajan standardijärjestelmä viittaa kansainvälisesti sovittuihin aikoihin ja aikamittauksiin. Sen keskeinen osa on atomikello, joka perustuu atomien värähtelyjen tarkkuuteen. Nykyaikainen aikamittaus nojaa vahvasti koordinoituun yleisaikaan (UTC), joka yhdistää atomikellojen epookit ja mahdolliset lisäsekunnit.

UTC on perusta, jolta aikavyöhykkeet lasketaan. Jokainen aikavyöhyke määritellään poikkeamana UTC:stä, yleensä tunteina tai puolikkaina tunteina. Esimerkiksi Suomen aika on UTC+2 talvisin ja UTC+3 kesäisin kesäajan vuoksi. Tällainen järjestelmä mahdollistaa yhdenmukaisen aikamittauksen maailmanlaajuisesti, mikä on välttämätöntä esimerkiksi navigoinnissa, tietoliikenteessä ja tieteellisessä tutkimuksessa.

Lisäsekunnit ovat lyhyitä korjauksia, joita lisätään UTC:hen pitääkseen sen mahdollisimman lähellä maapallon pyörimiseen perustuvaa UT1-aikaa. Tämä on tarpeen pitkällä aikavälillä, sillä maapallon pyörimisnopeus vaihtelee hitaasti. Ajan standardijärjestelmä on dynaaminen ja jatkuvasti kehittyvä, pyrkien yhä suurempaan tarkkuuteen ja luotettavuuteen. Kansainväliset organisaatiot, kuten Kansainvälinen teleliitto (ITU) ja Kansainvälinen painojen ja mittojen toimisto (BIPM), vastaavat sen ylläpidosta ja kehittämisestä.