Ympäristönkäyttö

Ympäristönkäyttö viittaa ihmisen toimintaan, joka vaikuttaa ympäristöön. Se kattaa laajan kirjon erilaisia toimenpiteitä, kuten rakentamisen, maanviljelyn, metsänhoidon, kaivostoiminnan ja liikenteen. Ympäristönkäyttö voi olla niin paikallista kuin globaaliakin, ja sen seuraukset voivat vaihdella merkittävästi riippuen käytetyistä menetelmistä, laajuudesta ja kestosta.

Keskeisiä ympäristönkäytön muotoja ovat esimerkiksi maankäyttö, joka sisältää luonnonympäristön muokkaamisen asutusta, teollisuutta tai maataloutta varten. Vesistöjen käyttö rakentamiseen, virkistyskäyttöön tai energian tuotantoon on myös merkittävää. Luonnonvarojen hyödyntäminen, kuten puiden kaataminen, mineraalien louhinta tai veden otto, on olennainen osa ihmisen elinkeinoja. Lisäksi liikenteen rakentaminen ja käyttö muokkaavat maisemaa ja vaikuttavat ilmanlaatuun ja melutasoihin.

Ympäristönkäytön tavoitteena on usein tyydyttää ihmisten tarpeita ja edistää yhteiskunnallista kehitystä. Samalla se voi kuitenkin aiheuttaa haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle, ekosysteemien toiminnalle ja ihmisten terveydelle. Kestävä ympäristönkäyttö pyrkii tasapainottamaan näitä ristiriitaisia tarpeita ja varmistamaan, että ympäristö säilyy elinkelpoisena tuleville sukupolville. Tähän liittyy esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi, luonnonsuojelu ja uusiutuvien luonnonvarojen käytön edistäminen.