Viruksilla

Viruksilla tarkoitetaan yleisesti virusten monikkoa suomen kielessä, ja termiä käytetään sekä yksittäisten virusten että virusten ryhmien kuvaamiseen. Virus on pieni, solukunnaton tarttuva hiukkanen, joka koostuu geneettisestä materiaalista (DNA tai RNA) kapsidissa. Joillain viruksilla on lipidikuori ympärillään. Virus ei pysty tuottamaan energiaa tai tarvitsemiaan proteiineja ilman isäntäsolua. Kun virus pääsee isäntäsoluun, se hyödyntää solun omia mekanismeja replikoidakseen genominsa ja tuottaakseen uusia virionikappaleita. Vapautuessaan ne voivat tarttua uusiin soluihin.

Virukset voivat tarttua kaikkiin elämän ryhmiin: eläimiin, kasveihin ja bakteereihin. Tartuntareitit vaihtelevat hengitystie- tai kosketustartunnan, veren välityksen sekä vektorien kuten hyönteisten kautta. Oireet ja tautivaikutukset riippuvat viruksesta ja isäntäorganismista; yleisesti ne voivat olla akuutteja tai kroonisia sairauksia. Ennaltaehkäisyssä keskeisiä keinoja ovat rokotteet, antiviraalinen hoito sekä hygienia ja tartuntojen hallinta.

Ekologisesti viruksilla on merkittävä rooli mikrobien populaatioissa ja kiertokulussa. Esimerkiksi bakteerivirukset (bakteriofagit) vaikuttavat merien ja muiden ekosysteemien mikrobiflooraan. Tutkimuksessa virukset toimivat sekä perusbiologian välineinä että terapeuttisina työvälineinä, kuten onkolyyttisissä viruksissa ja genetiikan sovellutuksissa.