Viisaudenhammas

Viisaudenhammas, suomenkielinen termi kolmoshampaalle, tarkoittaa hammasrivissä viimeistä molaaria ylä- ja alapurenta-alueella. Yleisesti niitä on neljä yhteensä (kaksi ylä- ja kaksi alahammasta), mutta joidenkin ihmisistä kolmoset puuttuvat tai ovat vain osittain näkyvissä. Eruptio tapahtuu yleensä nuoruuden lopulla tai varhaisessa aikuisuudessa, noin 17–25-vuotiaana, ja mullistukset yksilöllistä vaihtelua.

Nimi viittaa arvellaan viisaammaksi tulemiseen elämän myöhemmässä vaiheessa, jolloin hampaiden puhkeaminen koettiin merkkinä aikuisuudesta. Viisaudenhampaat voivat puhjeta normaalisti, jäädä osittain piiloon tai olla puhkeamatta lainkaan.

Usein viisaudenhampailla on tilanpuutetta taustalla, mikä johtaa impaktioon (jääminen osittain tai kokonaan piiloon ienperäisessä luidessa). Tämä voi aiheuttaa oireita kuten perikoroniittia (tulehdus ympäröivästä peitteestä), karieksen ja kiinnityskudoksen ongelmia sekä harvemmin kysti- tai muiden rakenteiden muutoksia. Puhjenneiden tai osittain puhjenneiden hammasvälien puhdistaminen voi olla vaikeaa.

Diagnoosi perustuu hammaslääkärin tutkimukseen ja röntgenkuviin, yleensä panoraama- tai 3D-kuvaukseen. Hoito määräytyy yksilöllisesti: joissakin tapauksissa seuranta riittää, mutta oireisen tai tilan aiheuttavan hampaan poisto on yleistä erityisesti tilan puutteen tai tulehdusten vuoksi. Poistoon liittyy riskejä, kuten alaleuan hermon vaurioituminen ja tilapäiset nenä- ja poskiluun rakenteisiin liittyvät komplikaatiot.

Viisaudenhampailla ei ole välttämätöntä tehtävää nykyihmisessä ruuansulatuksen kannalta, ja ne voivat aiheuttaa ongelmia. Usein hoito räätälöidään yksilöllisesti potilaan tilanteen mukaan.