Viinirypälelajikkeita

Viinirypälelajikkeita, eli viinirypäleen muunnoksia, on tuhansia ympäri maailmaa, ja ne eroavat toisistaan muun muassa kasvutavan, marjojen koon, värin, maun ja käyttötarkoituksen perusteella. Lajikkeiden luokittelu perustuu usein niiden geneettiseen perimään ja morfologisiin ominaisuuksiin.

Yleisimpiä viinirypäleiden käyttötarkoituksia ovat tuoreet marjat pöytäkäyttöön, mehun valmistus ja tietysti viinin tuotanto. Viinin valmistukseen käytettävät lajikkeet jaetaan karkeasti valkoisiin ja punaisiin rypäleisiin. Valkoisia lajikkeita ovat esimerkiksi Chardonnay, Sauvignon Blanc ja Riesling, joista valmistetaan monenlaisia valkoviinejä. Punaisia lajikkeita ovat puolestaan esimerkiksi Cabernet Sauvignon, Merlot ja Pinot Noir, jotka antavat viineille niiden tunnusomaisen värin ja tanniinisuuden.

Pöytärypälelajikkeet tunnetaan usein suuremmista ja mehukkaammista marjoistaan, ja niitä nautitaan sellaisenaan. Esimerkkejä suosituista pöytärypälelajikkeista ovat Thompson Seedless, Crimson Seedless ja Flame Seedless. Monia lajikkeita voidaan käyttää molempiin tarkoituksiin, mutta jokaisella on omat vahvuutensa.

Viinirypäleiden jalostus on jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on kehittää uusia lajikkeita, jotka kestävät paremmin tauteja, ovat satoisampia tai tuottavat paremman laatuisia marjoja tai viinejä. Alueelliset ilmasto-olosuhteet ja maaperä vaikuttavat merkittävästi siihen, mitkä lajikkeet menestyvät parhaiten tietyllä alueella. Suomessa viininviljely on vielä melko uutta, ja täällä kokeillaan erilaisia lajikkeita ja kehitetään uusia, pohjoisiin olosuhteisiin sopivia rypäleitä.