Vetyveden

Vetyveden, usein myös vetyvesi, on vanha suomalainen termi, jolla on viitattu vedessä liuenneeseen tai veden päälle تماس liuennutta vetykaasua. Käsite esiintyy lähinnä vanhemmassa kemian kirjallisuudessa ja opetuksessa, ja sen tarkka merkitys on ollut aikojen saatossa hieman muuttuva. Nykykielessä vetyveden käsitteestä puhutaan harvemmin ja sitä täsmennetään yleensä kuvaamalla, että vesi sisältää liuenneen vetykaasun määrää paineen ja lämpötilan oloissa.

Käytännössä vetyveden ajatellaan syntyvän, kun vetykaasua (H2) liukenee veteen paineen alaisena. Nesteen ja gaasin välinen liukeneminen noudattaa Henryn lakia: kaasun määrä liuenneessa vaiheessa riippuu sekä veden paineesta että lämpötilasta. Koska vety on erittäin kevyt ja siitä on kyse vain pienen pitoisuuden liuoksissa, vetyveden koostumus on tyypillisesti erittäin heterogeeninen ja sen tarkka pitoisuus on riippuvainen kokeellisista ehdoista.

Käyttökohteet ovat pääosin historiallisia tai laboratoriopäivittäisiä, ja termiä käytetään nykyisin harvemmin. Yleisemmin puhutaan vedessä liuenneesta vetykaasusta tai yksinkertaisesti vedessä liuennusta vedystä, kun halutaan tarkentaa fysiikkaa ja kemiallisia olosuhteita. Vety on erittäin palava ja muodostaa räjähtäviä seoksia ilman asianmukaisia turvatoimia, joten käsittelyyn liittyy turvallisuusnäkökohdat.

Nykykielessä vetyveden käsite on enimmäkseen historiallinen, ja modernissa kemiassa suositaan tarkempia ilmaisuja kuvaamaan sekä menetelmiä että koostumusta.