Vesipinnasta

Vesipinnasta tarkoittaa vedenpinnan rajaa, jossa ilma ja vesi kohtaavat. Se on rajapinta, jonka fyysiset ja kemialliset ominaisuudet eroavat sekä veden alapuolisten kerrosten että ilman kerrosten mittasuhteista. Vesipinnasta on keskeinen osa vesistöjen toimintaa ja ilmaston vuorovaikutuksia; sen tila muuttuu sääolosuhteiden, valaistuksen ja vuodenaikojen mukaan.

Fysikaalisesti pinnan ilmiöihin kuuluvat lämpötilan vaihtelu, haihtuminen ja ilman ja veden kaasujen vaihtokyky. Tuulen aiheuttama sekoitus vaikuttaa sekä lämpötilaan että pintaveden ravinteiden kiertoon. Auringon valo läpäisee pintakerroksen, jolloin fotosynteesi voi tapahtua pintakasvillisuudessa ja mikrobipopulaatioissa. Vesipinnasta on siten tärkeä paikka sekä energian että kaasujen vaihtoon.

Biologisesti vesipinnasta tarjoaa elinympäristön organismeille, jotka kiinnittyvät tai sijoittuvat rajapinnalle. Pintakasvillisuus, leviä ja muita pieneliöitä sekä eräät hyönteiset käyttävät vesipintaa ruumiinsa tueksi tai liikkumiseen. Pintaa pitkin tapahtuu myös ravintoketjujen alkupisteitä ja energiavirtoja.

Ihmisen toiminta vaikuttaa vesipinnasta monin tavoin. Pinta-alue kerää ravinteita ja saasteita, öljyvuodot, muovijäte ja muut pilaantumisen muodot voivat kerrostua pinnalle tai kulkeutua veden mukana syvemmälle. Siksi vesipinnan kuntoa ja sen roolia vesistön tilassa seurataan sekä ympäristötutkimuksissa että ilmastonmuutoksen kontekstissa.