Verkkoviestintä

Verkkoviestintä tarkoittaa viestintää, joka tapahtuu tietoverkkojen välityksellä, erityisesti Internetissä. Se kattaa sähköpostin, pikaviestimet, sosiaalisen median, foorumit, verkkovideokeskustelut sekä muunlaisen digitaalisen viestinnän. Termi muodostuu sanoista verkk- (verkko) ja viestintä.

Ominaisuudet: viestintä voi olla sekä synkronista että asynkronista, ja se voi sisältää tekstiä, kuvia, ääntä ja videota. Käyttötavat vaihtelevat yksityisestä keskustelusta laajoihin ryhmä- ja julkisiin kanaviin sekä organisaatioiden sisäiseen viestintään.

Teknologiat ja protokollat: verkkoviestintä hyödyntää Internetin perusprotokollia (TCP/IP) sekä sovelluskerroksessa sähköpostin (SMTP, IMAP/POP3) ja web-sovellukset (HTTP/HTTPS). Reaaliaikainen viestintä perustuu esimerkiksi WebRTC-tekniikkaan sekä protokolliin, kuten XMPP ja SIP, sekä tavallisiin pikaviestimiin ja videokeskusteluihin.

Vaikutukset: verkkoviestintä nopeuttaa tiedonvälitystä, mahdollistaa etätyön ja globaalin yhteistyön sekä muokkaa sosiaalisia suhteita ja liiketoimintamalleja. Yksityisyyden ja tietoturvan riskit sekä digitaalinen kuilu ovat tavanomaisia haasteita.

Historia: sähköposti syntyi 1970-luvulla ja kehittyi 1980-luvulla yleiseksi viestintäkanavaksi. Internetin laajentuminen sekä nopeat yhteydet 1990-luvulla ja sosiaalisen median sovellukset 2000-luvulla mullistivat verkkoviestintää.

Sääntely ja etiikka: tietosuoja—erityisesti yleinen tietosuoja-asetus (GDPR)—sekä kuluttajansuojalainsäädäntö vaikuttavat siihen, miten verkkoviestintää voidaan kerätä, säilyttää ja käyttää. Sisällön moderointi, tekijänoikeudet ja palvelualustojen vastuut ovat keskeisiä kysymyksiä.