Velkaantuneisuuden

Velkaantuneisuus on taloudellinen tilanne, jossa velat suhteutuvat käytettävissä olevaan taloudelliseen kapasiteettiin. Se koskee sekä yksilöitä ja kotitalouksia että julkista sektoria sekä yrityksiä. Yleisimpiä mittareita ovat velkaantumisaste (velat suhteessa tuloihin tai BKT:hen) sekä velanhoitokustannusten osuus käytettävissä olevista tuloista.

Kotitalouksien velkaantuneisuus on herkkä asuntovelkojen ja korkojen muutoksille sekä tulokehitykselle. Korkeampi velka voi lisätä maksuhäiriöiden riskiä ja heikentää kulutuksen vakaata tasoa etenkin suhdanteiden heikentyessä. Julkisen sektorin velkaantuneisuus vaikuttaa rahoitusasemaan, velanhoidolliseen kestävyyteen ja tuleviin julkisen talouden päätöksiin.

Mittareita seuratessa arvioidaan velan suhdetta talouden resursseihin: velka/käytettävissä oleva tulo ja velka/BDP sekä velanhoitokate eli velanhoitokustannusten osuus tuloista. Lisäksi huomioidaan luottoriski, maksuhäiriöt sekä velkojen laatutekijät.

Poliittinen vaste velkaantuneisuuteen sisältää makrovakaustoimia, kuten luotonannon sääntelyn tiukentamisen, sekä rahapoliittisia ohjauskeinoja ja tulopolitiikkaa. Tavoitteena on ehkäistä liiallista velkaantumista, suojata heikompia ja turvata talouden vakaus sekä kestävää kasvua.