Vaalijärjestelmän

Vaalijärjestelmä on sääntöjen ja käytäntöjen kokonaisuus, jolla äänet muutetaan valituiksi edustajiksi. Se määrittelee äänioikeuden sekä ehdokkaiden asettamisen ja äänestys- sekä laskentamenetelmät. Järjestelmän tavoitteena on tarjota oikeudenmukainen ja legitiimi edustus sekä varmistaa, että äänestäjien tahto näkyy päätöksenteossa.

Järjestelmiä voidaan pääosin luokitella suhteellisiin ja enemmistöön pohjautuviin järjestelmiin. Suhteellinen edustus jakaa paikat siten, että puolueiden saama äänimäärä heijastuu eduskunnan kokoonpanossa. Enemmistöjärjestelmät suosivat suurimman kannatuksen saaneiden ehdokkaiden voittoa. Yleensä on myös sekajärjestelmiä, joissa yhdistyvät sekä suhteellisen että enemmistöperiaatteen piirteet.

Vaalien paikkojen jakamiseen käytetään erilaisia laskentamenetelmiä. Tunnetuimpia ovat D'Hondt ja Sainte-Laguë, joiden avulla paikat jaetaan suhteessa saatuun äänimäärään. Äänikynnykset sekä vaalipiirien koko vaikuttavat käytännön edustukseen: suuremmat piirit tukevat suhteellisuutta, pienemmät voivat muodostaa suuremman kynnyksen pienille ryhmille.

Vaalijärjestelmät määrittelevät myös ehdokaslistojen muodon: suljetut listat antavat puolueelle hallinnan siitä, kuka listalta valitaan, kun taas avoimet listat antavat äänestäjille mahdollisuuden vaikuttaa ehdokkaan järjestykseen ja valintaan. Lisäksi järjestelmä määrittelee äänestyksen käytännöt ja äänestäjien oikeudet, kuten yleisen äänioikeuden ja äänestäjien vapaaehtoisuuden.

Järjestelmän valinnalla on laajoja vaikutuksia politiikkaan: millaisia koalitioita on mahdollisia, miten kampanjoita suunnataan ja miten edustajat asettuvat äänestäjien etujen edelle. Hyvin toimiva vaalijärjestelmä vahvistaa demokratian legitimiteettiä, läpinäkyvyyttä ja yleistä luottamusta vaalien tuloksiin.