Ultraäänietäisyysanturit

Ultraäänietäisyysanturit, tunnettuja myös nimellä kaikuluotaimet, ovat laitteita, jotka mittaavat etäisyyttä kohteeseen käyttämällä ääniaaltoja. Ne toimivat lähettämällä lyhyen pulssin korkeataajuista ääntä, joka heijastuu takaisin kohteesta. Anturi mittaa ajan, joka kuluu äänen kulkemiseen kohteeseen ja takaisin. Koska äänen nopeus ilmassa on tunnettu, tämä aika voidaan muuntaa etäisyydeksi.

Nämä anturit koostuvat yleensä kahdesta osasta: lähettimestä, joka tuottaa ultraäänipulssin, ja vastaanottimesta, joka havaitsee kaikun. Monet anturit yhdistävät nämä toiminnot yhteen koteloon. Ultraäänipulssien taajuus on tyypillisesti 20 kHz tai korkeampi, mikä on ihmisen kuuloalueen yläpuolella.

Ultraäänietäisyysantureita käytetään monissa sovelluksissa. Autoteollisuudessa niitä käytetään pysäköintiavustimissa ja esteentunnistuksessa. Robotiikassa ne auttavat robotteja navigoimaan ja välttämään esteitä. Teollisuudessa niitä voidaan käyttää säiliöiden nestepintojen mittaamiseen tai materiaalin paksuuden seurantaan. Myös monet kuluttajalaitteet, kuten etäisyysmittarit ja jotkin älypuhelimet, voivat hyödyntää tätä teknologiaa.

Ultraääniantureiden etuja ovat niiden suhteellisen alhainen hinta, kyky toimia erilaisissa valaistusolosuhteissa ja niiden kyky havaita läpinäkyviä tai heijastamattomia kohteita, joihin optiset anturit saattavat kohdata vaikeuksia. Ne eivät kuitenkaan ole tehokkaita erittäin pehmeitä, ääntä vaimentavia materiaaleja vastaan tai äärimmäisissä lämpötiloissa.