Ultraäänikomponentit

Ultraäänikomponentit ovat laitteita ja osia, joita käytetään ultraäänisovelluksissa. Nämä komponentit mahdollistavat korkeataajuisten ääniaaltojen, eli ultraäänien, tuottamisen, havaitsemisen ja käsittelyn. Yleisimpiä ultraäänikomponentteja ovat anturit eli transluudserit. Ne voivat toimia sekä lähettiminä että vastaanottimina. Lähettiminä ne muuttavat sähköisen signaalin mekaaniseksi värähtelyksi, joka synnyttää ultraäänen. Vastaanottimina ne muuttavat ultraäänipaineen takaisin sähköiseksi signaaliksi.

Yleisin ultraäänianturien teknologia perustuu pietsosähköiseen ilmiöön. Pietsosähköiset materiaalit, kuten keraamit tai kvartsi, muuttavat muotoaan sähkökentän vaikutuksesta ja toisaalta tuottavat sähköjännitteen mekaanisen paineen alaisena. Muita tärkeitä ultraäänikomponentteja ovat vahvistimet, jotka suurentavat heikkoja ultraääniin liittyviä signaaleja, sekä suodattimet, jotka poistavat ei-toivottuja taajuuksia. Ohjauselektroniikka, kuten signaaligeneraattorit ja signaalinkäsittelypiirit, ovat myös keskeisiä ultraäänijärjestelmien toiminnassa.

Ultraäänikomponentteja käytetään laajasti teollisuudessa, lääketieteessä, navigoinnissa ja tutkimuksessa. Teollisuudessa niitä hyödynnetään esimerkiksi aineettomassa tarkastuksessa, puhdistuksessa ja etäisyyden mittauksessa. Lääketieteessä ultraäänikuvantaminen on yksi tunnetuimmista sovelluksista, mutta ultraääntä käytetään myös esimerkiksi kudosten hoitoon ja kirurgiassa.