Työnantajataho

Työnantajataho on termi, jota käytetään Suomen työmarkkinoilla kuvaamaan työnantajien edustajaa tai työnantajien ryhmää, joka osallistuu työmarkkinasuhteisiin, neuvotteluihin ja työperäisten sopimusten toteuttamiseen. Se muodostaa vastakohdan työntekijä- tai ammattiliittojen edustajille eli työntekijäpuolelle. Työnantajatahojen tehtävänä on puolustaa ja edustaa jäsentensä taloudellisia ja toiminnallisia etuja sekä vaikuttaa työelämän pelisääntöihin sekä lainsäädäntöön.

Käytännössä työnantajatahoja ovat sekä keskitetyt kansalliset että sektori- tai yritystasoiset työnantajaliitot ja -kunnat. Esimerkkeinä Suomessa mainittakoon EK (Elinkeinoelämän keskusliitto), joka on suurelta osin yksityisen sektorin työnantajien keskusjärjestö, sekä sektorikohtaiset tai alueelliset järjestöt kuten kuntasektorin työnantajaliitot. Työnantajataho voi toimia sekä yksittäisten yritysten että useamman yrityksen muodostamien liittoutumien kautta.

Toiminnot ja vastuut sisältävät neuvottelut palkkaratkaisuista, työaikakäytännöistä, työ- ja turvallisuusmääräyksistä sekä muista työsopimuksiin liittyvistä ehdoista. Työnantajataho osallistuu myös työmarkkinapolitiikan valmisteluun, lainsäädännön täytäntöönpanon ja tulkintojen seuraamiseen sekä ratkaisujen hakemiseen työriitoissa. Seuraavinaan, se toimii jäsenistöään palvelevana sekä tiedonjakajana, kouluttajana ja neuvonantajana.

Työnantajataho on siten keskeinen osa Suomen työmarkkinoiden kaksiosajärjestelmää, jossa työntekijä- ja työnantajapuoli käyvät läpi koko sopimusten elinkaaren yhteiskunnan ja talouden konteksteissa.