Työmatkakustannuksista

Työmatkakustannukset viittaavat kuluihin, joita työntekijälle syntyy työtehtävien hoitamisesta kodin ja varsinaisen työpaikan välillä. Suomessa työmatkakustannusten korvaaminen työntekijälle on yleistä ja säänneltyä verotuksessa. Pääsääntöisesti työnantaja voi korvata työntekijän tekemiä työmatkakuluja verovapaasti tietyin edellytyksin. Korvattavat kulut voivat sisältää esimerkiksi matkustamiskustannuksia julkisilla kulkuneuvoilla tai oman auton käytöstä aiheutuvia kuluja.

Oman auton käytöstä aiheutuvat kulut korvataan yleensä kilometrikorvauksena. Verohallinto vahvistaa vuosittain kilometrikorvauksen enimmäismäärän, joka on verovapaata tuloa työntekijälle. Tähän sisältyy yleensä korvaus polttoainekuluista, auton kulumisesta ja muista käyttöön liittyvistä kustannuksista. Jos työntekijä käyttää useampaa kuin yhtä autoa työmatkaan, korvausta maksetaan vain yhdestä autosta. Julkisen kulkuneuvon käytöstä aiheutuneet kustannukset korvataan yleensä tositteita vastaan vastaavalla summalla.

Työmatkakustannusten korvaaminen edellyttää, että matka on tehty työnantajan tai työnantajan tehtävien vuoksi. Yksityisajoja ei yleensä korvata. Jos työntekijä tekee työmatkan yhteydessä myös yksityisajoja, kustannukset on jaettava ja vain työhön liittyvä osuus voidaan korvata. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että korvaukset maksetaan lainmukaisesti ja että niistä pidetään asianmukainen kirjanpito. Työntekijän on puolestaan esitettävä tarvittavat selvitykset tehdyistä matkoista ja niistä aiheutuneista kuluista.