Tulivuoret

Tulivuoret ovat geologisia rakenteita, joista magma sekä muut purkautuvat aineet nousevat maanpinnalle purkautuessaan. Purkaukset syntyvät, kun magman paine kasvaa tai kun koostumus sekä ympäristö vaikuttavat sen virtaukseen. Tulivuoret sijoittuvat pääasiassa tektonisten laattojen rajoille sekä hotspot-alueille, ja niiden purkaukset voivat tuottaa laavaa, tuhkaa ja kaasuja sekä näiden yhdisteitä.

Tulivuoret voivat olla muodoltaan erilaisia. Yleisiä ovat jyrkät stratovulaanit, jotka rakentuvat kerroksittain laavasta ja tuhasta, sekä laakeat kilpititulivuoret, jotka muodostuvat laavapohjaisista purkauksista. Pienemmät kupu-tulivuoret muodostuvat usein paikallisista purkauksista. Magman koostumus vaikuttaa purkauksen luonteeseen: basaltinen magma tuottaa usein laavavirtoja, felsinen magma taas räjähdysmaisempia purkauksia ja runsaampaa tuhkaa.

Havainnot ja varautuminen: Tulivuorten seurantaan käytetään seismologiaa, kaasumittausta ja satelliittitietoja sekä maanpinnan liikkeen mittausta. Varoitusjärjestelmät ja evakuointisuositukset auttavat minimoimaan vahingot. Suurimmat alueelliset riskit ovat Tyynenmeren tulivuorirenkaan alueilla sekä kaukaisilla hotspot-alueilla. Esimerkkejä aktiivisista tulivuorista ovat Etna, Vesuvio, Krakatoa, Kilauea ja Merapi.