Translatiivilla

Translatiivilla, eli translatiivin taivutuksella, viitataan suomalaisessa kieliopissa translatiiviksi tunnettuun tapaan ilmaista muutosta tilasta tai roolista toiseen. Se kertoo, että subjektin tai asian tila muuttuu johonkin uuteen, usein lopullisempaan tai tulokselliseen muotoon. Yleinen käännösvivahde suomen kielessä on “muuttua joksikin” tai “tulla joksikin”.

Käyttö ja merkitys

Translatiivia käytetään pääasiassa ilmaisemaan muutosta, joka on tapahtunut tai tapahtumassa, erityisesti verbeillä kuten tulla ja muuttua, sekä joskus muissa toimintatilanteissa, joissa korostetaan muutosta tilaksi tai rooliksi. Esimerkiksi hän tuli opettajaksi tarkoittaa “hänestä tuli opettaja” (muutos rooliin). Sitä vastoin essiivin muoto opettajana tarkoittaa väliaikaista tilaa tai roolia, ei pysyvää muutosta. Translatiivia käytetään myös tällöin, kun halutaan painottaa tuloksellista tilannetta tai lopullista asemaa: hän tuli kuuluisaksi, hän muuttui viralliseksi.

Muodostus ja esimerkit

Translatiivin päätteinen muoto on yleisimmin -ksi (joissakin sanoissa -eksi), ja se voi vaatia pientä ääntämis- ja vartalomuunnelmaa sanan mukaan. Esimerkkejä: tulla opettajaksi, tulla mieheksi, tulla naiseksi, tulla kuuluisaksi, muuttua viralliseksi. Hieman poikkeuksellisesti muotoja esiintyy myös sanan vartalon mukaan kuten mieheksi tai naiseksi, mikä osoittaa äänteellisen soinnin ja vokaaliharmonian vaikutuksen.

Ero muihin tunnetiloihin

Translatiivin ja essiven välinen ero on keskeinen: translatiivilla tarkoitetaan muutosta uuteen tilaan tai rooliin, kun taas essiivillä tarkoitetaan tilapäistä tilaa tai roolia, kuten “toimin tavallisesti opettajana” vs “tuli opettajaksi.” Translatiivin käyttö on yleisempää kuvaamaan pysyvämmän tai valmistuvan muuttumisen tulosta.

Yhteenveto

Translatiivilla on tärkeä rooli ilmaisussa siitä, mitä tila tai rooli muuttuu kohti. Sillä on keskeinen asema muun muassa sanan “tulla” + translatiivimuodon yhdistelmissä sekä laajasti substantiivien ja adjektiivien kasvatuksessa kohti uutta tilaa.