Tiedonläpinäkyvyyttä

Tiedonläpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että tieto on saatavilla, ymmärrettävää ja luotettavaa sekä että tiedon taustat, lähteet ja päätöksentekoprosessien perusteet ovat näkyvissä. Se koskee sekä dataa että sen käsittelyä, ja siihen liittyy usein oikeus saada tietoa sekä velvollisuus tuottaa selkeää tietoa eri sidosryhmille.

Tiedonläpinäkyvyyttä esiintyy erityisesti julkisessa hallinnossa, yritysmaailmassa ja tieteessä. Julkisella sektorilla se ilmentyy avoimen tiedon ja avointen raporttien kautta, kuten budjetti- ja päätöksentekoprosessien avoimuutena. Yrityksissä se voi tarkoittaa sijoittajille suunnattuja raportteja, sidosryhmien tiedotteita sekä datan ja prosessien kuvauksia. Tutkimuksessa avoimuus koskee tutkimusmenetelmien ja datan jakamista.

Käytännössä tiedonläpinäkyvyys voidaan mitoittaa eri ulottuvuuksilla: tietojen saatavuudella ja saavutettavuudella, ymmärrettävyydellä (sanasto, konteksti), prosessien läpinäkyvyydellä (miten päätökset tehdään) sekä datan alkuperällä ja laadulla (lähde, aikaleimat, datan sanakirja). Tekniset ratkaisut, kuten avoimet dataformaatit, datan kuvaukset, audittrail-merkinnät ja selittävä tekoäly, voivat vahvistaa.

Hyödyt sisältävät parempaa vastuullisuutta, luottamusta sekä parempaa päätöksentekoa ja riskien hallintaa. Esimerkkejä ovat hallinnonportaalit, avoin budjettitieto, ESG-raportointi, datainventaario ja datan etiketti sekä algoritmien selitettävyyden ohjeistukset.

Haasteisiin kuuluvat yksilöiden ja liiketoiminnan suojaaminen sekä tietojen kustannukset ja hallinta. Liiallinen läpinäkyvyys voi johtaa tiedon ylikuormitukseen tai väärinkäytön riskeihin. Kansainväliset standardit ja lainsäädäntö vaikuttavat siihen, mitä ja miten avoimuutta voidaan toteuttaa. See also: avoin data, läpinäkyvät algoritmit.