Terveysnormien

Terveysnormit ovat yhteisön jakamia odotuksia siitä, millaista terveydellistä käyttäytymistä ja kehon tilaa pidetään sosiaalisesti hyväksyttävänä. Ne syntyvät vuorovaikutuksessa tieteellisen tutkimuksen, politiikan, median ja kulttuuristen arvojen kanssa, ja ne voivat näkyä sekä yksilön valinnoissa että instituutioiden ohjeissa ja lainsäädännössä. Terveysnormit vaikuttavat siihen, mitä pidetään normaalina, sopivana tai tavoiteltavana terveyden suhteen, sekä siihen, miten terveysresursseja ja hoitoa käytetään.

Terveysnormit muovaavat käyttäytymistä esimerkiksi koskien tupakoinnin kielteisyyttä, alkoholin sekä huumeiden käyttöä, liikunnan ja ravitsemuksen arvoja, unta sekä rokotusten ja säännöllisten terveystarkastusten merkitystä. Ne voivat vaihdella suuresti kulttuurisesti, maantieteellisesti ja ajallisesti, ja niitä tarkastellaan usein politiikan, terveydensuojelun ja terveyden tasa-arvon konteksteissa. Normien rikkomisesta voi seurata stigmaa tai sosiaalista painetta, mutta toisaalta normit voivat edistää terveysedun saamista ja ennaltaehkäisyä.

Terveysnormeja tutkitaan monialaisesti; sosiologian ja epidemiologian lisäksi ne liittyvät terveysviestintään, käyttäytymistieteisiin sekä etiikkaan. Kritiikki kohdistuu usein niiden kapeaan määritelmään terveydestä, jolloin huomio saattaa jäädä sosiaalisten eriarvoisuuksien ja yksilön mahdollisuuksien huomioimatta. Ymmärtäminen terveysnormien vaikutuksista on olennaista terveystekijöiden tehokkaassa edistämisessä sekä politiikassa että terveydenhuollossa.