Tavujärjestelmässä

Tavujärjestelmässä tarkoittaa perusarkkitehtuuria tai muistihallintaa, jossa tiedon tallennus, käsittely ja osoittaminen kohdistuvat tavuun (useimmiten 8 bittiä) mittayksikkönä. Nykyisin suurin osa nykyaikaisista tietokoneista ja laitteista käyttää 8-bittistä tavua, mutta historiallisesti on ollut järjestelmiä, joissa tavun koko poikkesi tästä.

Osoittaminen ja muistissa tapahtuva työskentely tapahtuvat tavutason tasolla. Muistin osoitteet viittaavat tavuihin, ja useamman tavun kokonaisuuksia käsitellään yleensä järjestettyinä tavujoukkoina. Kun käsitellään useamman tavun arvoja, endian-tila määrittää, missä tavun merkittävin osa sijaitsee ja missä järjestyksessä tavut tallennetaan. Tämä näkyy esimerkiksi 16-, 32- tai 64-bittisten arvoyksiköiden tallennuksessa.

Käytännössä tavujärjestelmä on vakiintunut lähestymistapa ohjelmoinnissa ja tietoliikenteessä. Teksti tallennetaan tavujonoina (esimerkiksi ASCII tai UTF-8), tiedostot ja protokollat rakentuvat tavumuotoiseen dataan, ja useimmat ohjelmointikielet sekä järjestelmäkutsut olettavat muistia osoitettavan tavun mukaan. Endianness ja tavun koko vaikuttavat erityisesti binääridatan tulkintaan ja riippuvuuksiin, kuten verkko- ja tiedostomuotojen yhteensopivuuteen.

Edut mukaan lukien yksinkertainen osoitus, hyvä laitteistoyhteensopivuus ja tehokas I/O. Rajoitteina ovat muun muassa epäyhtenäiset tavukoot historiallisissa järjestelmissä sekä endiannessin aiheuttamat yhteensopivuusongelmat monivaiheisissa datansiirroissa. Tavujärjestelmä on kuitenkin nykyisten järjestelmien vakiintunut perusta.