Tarkoitustulkinnan

Tarkoitustulkinnan, tai *purposive interpretation*, on oikeustieteen käsite, joka viittaa oikeuskäytäntöön, jossa lakitekstejä tulkitaan niiden tarkoituksen tai yhteiskunnallisen taustan mukaisesti. Tarkoitustulkinta poikkeaa kirjaimellisesta tulkinnasta, jossa lakiteksti otetaan kirjaimellisesti. Sen sijaan tarkoitustulkinnassa painotetaan lakia koskevan päätöksen tai säännöksen taustalla olevia tavoitteita, kuten oikeudenmukaisuutta, yhteiskunnallista hyötyä tai lainsäädännön ajankohtaisuutta.

Tarkoitustulkinta on erityisen merkittävä kansainvälisessä oikeudessa ja EU-lainsäädännössä, missä lakitekstit ovat usein abstraktia ja vaativat tulkintaa niiden soveltamisessa konkreettisiin tilanteisiin. Esimerkiksi Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioissa käytetään usein tarkoitustulkintaa, jotta lakia voidaan soveltaa muuttuviin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin. Tällöin tulkinta perustuu lakitekstin sisältöön, sen tarkoitukseen ja sen asemaan lainsäädännön kokonaisuudessa.

Tarkoitustulkinnan käyttöön voi liittyä myös kritiikkiä, sillä se voi johtaa epävarmuuteen, kun lakitekstejä tulkitaan eri tavoin eri tilanteissa. Sen sijaan sen kannattajat korostavat, että se mahdollistaa lakien soveltamisen elävästi ja oikeudenmukaisesti muuttuviin olosuhteisiin. Tarkoitustulkinta on erityisen tärkeää, kun lakiteksti on vanha tai epäselvä, ja sen soveltaminen vaatii yhteiskunnallista arviointia.