Tarkoituksenmukaisuutta

Tarkoituksenmukaisuutta kuvaa, miten hyvin jokin toimenpide, ratkaisu, tuote tai tieto vastaa sille asetettua tarkoitusta. Sana muodostuu tarkoitus- ja mukaisuus- tai soveltuvuus-käsitteistä, ja sen arviointi keskittyy siihen, täyttääkö kyseinen asia asetetut tavoitteet sekä onko se kontekstiinsa sopiva ja käytännöllinen ottaen huomioon resurssit ja riskit.

Käytännön konteksteja ovat muun muassa julkinen hallinto, suunnittelu, tuotanto ja tietojenkäsittely. Julkisessa päätöksentekoprosessissa tarkoituksenmukaisuutta tarkastellaan sitä, edistääkö toimenpide tavoitteita ja onko se kohtuullinen suhteessa muihin arvoihin ja resursseihin. Tietojenkäsittelyssä tarkoituksenmukaisuus liittyy siihen, että kerätty tieto ja sen käsittely palvelevat ennalta määriteltyä käyttötarkoitusta eikä poikkea siitä.

Arviointi voi olla sekä laadullista että määrällistä. Käyttäjä- ja sidosryhmäkokemukset sekä tavoitteen saavuttaminen voivat osoittaa tarkoituksenmukaisuutta, ja samalla kustannukset, aikataulut sekä riskit antavat kontekstin suhteellisuudelle. Kehitystyössä tarkoituksenmukaisuus on usein lähtökohta, jonka varaan tehdään priorisointeja ja toteutusvalintoja.

Etymologisesti termi saa voimansa sanoista tarkoitus ja mukaisuus. Se liittyy läheisesti käsitteisiin relevanssi ja osuvuus, sekä erilaisiin käytännön arviointikriteereihin, kuten tarkoituksenmukaisuusperiaatteeseen ja suhteellisuusnäkökulmiin.

Rajoitteita ovat muun muassa tarkoituksenmuutosten epävarmuus, subjektiivisuus ja mittaamisen haasteellisuus. Silti tarkoituksenmukaisuus tarjoaa yhteisen kriteerin sille, kuinka hyvin toimet palvelevat haluttuja päämääriä sekä ovatko ne tarkoituksenmukaisia toteutettaviksi.