Tapahtumankäsittelyssä

Tapahtumankäsittelyssä tarkoitetaan ohjelmistojen ja järjestelmien toimintaa, jossa toiminta käynnistyy tietyn tapahtuman syntyessä. Tapahtumia voivat olla käyttäjätoiminnot (klikkaukset, näppäinpainallukset), järjestelmäilmoitukset, aikataulutetut tehtävät tai viestit toisista järjestelmän osista. Tapahtuman vastaanottaminen, sen mittaaminen ja oikealle käsittelijälle ohjaaminen ovat keskeisiä tehtäviä. Tärkeää on myös, että käsittely voidaan suorittaa nopeasti ja virheettömästi ilman, että koko järjestelmä pysähtyy.

Yleisesti tapahtumankäsittely toteutetaan event-driven -mallien kautta. Ohjelmisto on koostettu yksittäisistä komponentteista, jotka kuuntelevat tapahtumia ja reagoivat niihin määritellyllä tavalla. Keskeisiä käsitteitä ovat event listeners (kuuntelijat), event handlers (käsittelijät) sekä mekanismit tapahtumien jakeluun, kuten observer- ja publish/subscribe -mallit.

Käytännössä toteutetaan sekä synkronista että asynkronista käsittelyä. Asynkronisessa versiossa hyödynnetään usein event loopia, lupauksia (promises/futures) tai callback-pohjaista ohjelmointia. Käsittelijät voivat tehdä pitkien operaatioiden suorittamisen taustalla tai delegoida ne erillisille tehtäville, jotta käyttöliittymän tai palvelun vasteaika säilyy kohtuullisena. Viestinvälitys voi tapahtua paikallisesti tai verkon yli.

Hallintaan liittyy virheenkäsittely, ajoitus, priorisointi ja backpressure. On tärkeää rajata käsittely, varmistaa oikea suoritusjärjestys sekä ehkäistä ylikuormitusta. Suorituskykyä seurataan mittaamalla latenssi, läpäisy ja resurssien käyttö.

Sovellusesimerkkejä ovat web-selainten tapahtumasilmukka ja Node.js, mobiili- ja desktop-rajapinnat sekä taustapalvelut, jotka vastaanottavat viestejä IoT-laitteilta tai palvelinpuolen tapahtumia.