Tanniineja

Tanniinit ovat kasveissa esiintyvien polyfenoliyhdisteiden ryhmä, jonka keskeisin ominaisuus on proteiinien ja joidenkin muiden biomolekyylien sitoutuminen sekä aiheutettu astringenttinen (kirpeä, tahmea) suutuntuma. Ne ovat yleisiä monissa kasvi- ja elintarvikkeissa, kuten teessä, punaviinissä, hedelmissä, pähkinöissä sekä puunkuorissa. Tanniineja jaetaan usein hydrolysoituviksi tanniineiksi (gallotanniinit ja ellagitanniinit) sekä kondensoituneiksi tanniineiksi (proantosyanidiinit, eli kondensed tannins). Hydrolysoituvat tanniinit voivat hajota glukoosiyksiköiksi ja fenolihapoiksi happamissa olosuhteissa; kondensoidut muodostuvat flavan-3-olien polymerisaatiosta.

Biokemiallisesti tanniinit toimivat kasvien puolustusmekanismeina ja niillä on usein antioksidanttisia sekä lieviä antimikrobisia ominaisuuksia. Ihmisten ravinnossa tanniineilla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia: ne voivat toimia antioksidantteina, mutta liialliset pitoisuudet voivat heikentää proteiinien sekä joidenkin kivennäisaineiden, kuten raudan, imeytymistä ruoasta.

Käytännön merkitys ulottuu sekä teollisuuteen että ruokavalioon. Teessä ja viinissä tanniinit vaikuttavat makuun ja suutuntumaan sekä värin muodostukseen. Nahkatyössä tanniinit ovat perinteisiä pehmittäviä ainesosia, joiden kyky sitoa proteiineja mahdollistaa nahkojen käsittelyn. Nykyisin tanniineja tutkitaan ja hyväksytään laajasti luonnonravinteina, antioksidantteina sekä elintarvikkeiden ja kosmetiikan raaka-aineina.