Talousrikollisuus

Talousrikollisuus, suomeksi myös talousrikostalousrikollisuus, viittaa rikolliseen toimintaan, joka kohdistuu talouteen ja sen järjestelmiin. Se kattaa laajan kirjon erilaisia tekoja, joilla pyritään hankkimaan taloudellista hyötyä laittomin keinoin. Tyypillisiä talousrikollisuuden muotoja ovat muun muassa petokset, kavallukset, veropetokset, kirjanpitorikokset, rahanpesu ja arvopaperimarkkinalainsäädännön rikkomukset. Talousrikollisuuden uhreiksi voivat joutua yksityishenkilöt, yritykset, julkisyhteisöt ja yhteiskunta kokonaisuudessaan.

Talousrikollisuuden motiivina on usein suuren taloudellisen hyödyn tavoittelu. Tekotavat vaihtelevat yksinkertaisista huijauksista monimutkaisiin ja kansainvälisiin järjestelyihin. Esimerkiksi petoksissa esiintyy usein väärän tiedon antamista tai totuuden pimittämistä tarkoituksena saada toinen tekemään taloudellinen päätös, joka ei muuten olisi hänen edukseen. Veropetoksissa puolestaan pyritään välttämään veroja ilmoittamalla virheellisiä tai puutteellisia tietoja veroviranomaisille. Kirjanpitorikoksissa rikotaan kirjanpitolainsäädäntöä esimerkiksi pitämällä kirjanpitoa epäasianmukaisesti tai jättämällä merkintöjä tekemättä, mikä voi vaikeuttaa taloudellisen tilanteen selvittämistä.

Rahanpesu on talousrikollisuuden olennainen osa, jossa rikoksella saatuja tuloja pyritään peittelemään siten, että ne näyttäisivät laillisilta. Tämänkaltainen rikollisuus voi olla vaikeasti havaittavaa ja tutkittavaa, sillä se usein vaatii kansainvälistä yhteistyötä ja erikoistunutta asiantuntemusta. Talousrikollisuuden torjuntaan ja selvittämiseen osallistuvat poliisi, syyttäjät ja tuomioistuimet, ja siihen liittyvien rikosten tutkinnassa ja rangaistusten määräämisessä noudatetaan erityisiä säännöksiä.