Sääntelykokonaisuuden

Sääntelykokonaisuus on järjestelmällinen kokonaisuus sääntöjä, menettelyjä ja viranomaisia, jotka ohjaavat tiettyä sektorin toimintaa tai toimintamuotoa. Se koostuu lainsäädännöstä (laki, asetus), viranomaisohjeista, standardeista sekä valvonta- ja täytäntöönpanomekanismeista. Kokonaisuus voi rakentua sekä julkisen että yksityisen sektorin puolelle ja siihen liittyy sekä neuvonta että noudattamisen valvonta.

Sääntelykokonaisuuden tarkoituksena on edistää yleistä etua: turvallisuutta, terveyttä, ympäristön suojelua, kuluttajansuojaa sekä kilpailun oikeudenmukaisuutta. Sääntely torjuu markkinoiden epäonnistumisia, hallitsee riskejä ja tasapainottaa julkisen ja yksityisen intohimoja sekä varmistaa tasa-arvoisen pääsyn resursseihin ja oikeuksiin.

Hyödylliset suunnitteluperiaatteet ovat selkeys, suhteellisuus, ennakoituvuus, läpinäkyvyys sekä vastuullisuus. Sääntelyä pyritään kehittämään koordinoidusti, erityisesti kun ala kattaa useita toimijoita tai hallinnon tasoja. Tehokas kokonaisuus huomioi yhteensopivuuden muiden politiikkojen kanssa sekä kansainvälisen yhteistyön ja harmonisoinnin mahdollisuudet.

Käytännössä sääntelykokonaisuus sisältää käytännön instrumentteja kuten luvat ja ilmoitukset, valvonnan ja auditoinnin, seuraamukset rikkomuksista sekä velvoitteiden täyttämisen raportoinnin ja julkisuuden. Se vaikuttaa toimijoiden kustannuksiin, käytäntöihin ja innovaatiokykyyn, ja sitä ylläpidetään sekä arvioidaan säännöllisesti.

Haasteita ovat muun muassa pirstoutuminen, päällekkäisyydet, byrokratia sekä sääntelyn kustannukset. Onnistunut sääntelykokonaisuus edellyttää jatkuvaa arviointia, avoimuutta sekä osallistavaa päätöksentekoa ja päivitysten mekanismeja.