Sähköasemia

Sähköasemat ovat sähkön siirtoon ja jakeluun tarkoitettuja verkon solmuja, joissa jännitteet muunnetaan, kytketään ja valvotaan. Ne eivät ole sähköenergiaa itse tuottavia laitoksia, vaan mahdollistavat voimalaitosten, siirto- ja jakeluverkkojen sekä lopullisten asiakkaiden välisen energian kulun ja hallinnan. Sähköasemat pitävät verkon toimintakykyisen, mahdollistavat sirpalehdin verkon hallinnan ja tukevat jännitteen vakautta sekä suojauksia.

Sähköasemia voidaan yleisesti erottaa roolinsa perusteella: kantaverkon sähköasemat käsittävät korkeajännitteiset kytkennät, muuntajat ja yhteydet eri osien välillä sekä toimivat valtakunnallisen tai alueellisen verkon solmukohtina; jakeluasemat palvelevat korkeajännite- tai keskijänniteverkon muuntamista alhaisemmalle jakelu- tai käyttöjännitteelle. Lisäksi on erikoissähköasemia, kuten kytkin- ja suojalaitteiden erikoistuneet asemapaikat.

Keskeiset komponentit ovat muuntajat, katkaisijat ja erotuskiskot sekä kytkinlaitteet, suojalaitteet ja mittaus- sekä ohjausjärjestelmät. Valaistuksessa ja automaatiossa käytetään sekä ilma- (AIS) että kaasun eristäviä (GIS) tiloja sekä etävalvontaa ja SCADA-järjestelmiä (telemetria, etäohjaus). Tyypillisesti suurissa sähköasemissa on suuria muuntajia, joissa jännitteet voivat vaihdella satasista satoihin kilovoltteihin sekä erillisiä linjoja, joilla sähkö siirretään tai jaetaan edelleen.

Suomessa kantaverkosta vastaava Fingrid Oyj sekä paikalliset sähkönjakeluyhtiöt vastaavat sähköasemien ylläpidosta ja kehittämisestä. Sähköasemat ovat keskeisiä infrastruktuurin osia, jotka takaavat sähkön luotettavan toimituksen, mahdollistavat uusiutuvan energian integroinnin sekä verkon suojaamisen äärimmäisissä sää- ja kuormitustilanteissa.