Supistumisesta

Supistumisesta on yleiskäsite, joka kuvaa tilannetta, jossa jokin rakenne tiivistyy, kaventuu tai pienenee. Nimi muodostuu verbistä supistua (to contract, to narrow) ja sille on annettu teoreettisen prosessin kuvaava muoto supistuminen. Elatiivimuoto supistumisesta viittaa kyseiseen ilmiöön liittyvään kontekstiin, kuten sydämen supistumisesta tai verisuonten supistumisesta käytettäessä.

Fysiologiassa supistuminen viittaa lihaksen toimintaan: lihassäikeet lyhentyvät, kun aktiinin ja myosiiniproteiinit liukuvat toistensa ohi. Tämän seurauksena lihas saa aikaan liikkeen ja voiman. Supistuminen vaatii energiaa, kalsiumionien säätelyä ja hermostollista tai hormonaalista ohjausta; nopeasti tapahtuvat supistusjaksonit näkyvät sekä skelet- että sydänlihaksissa.

Verisuonissa supistuminen (vasokonstriktio) kaventaa verisuonten halkaisijaa ja vaikuttaa verenvirtaan sekä verenpaineeseen. Säätelee kudosten verenkiertoa ja lämpötilan säätelyä sekä osallistuu tilan suojaamiseen tapauksissa kuten kylmätilassa.

Uteruksessa supistuminen on keskeinen osa raskautta ja synnytystä; rytmisiä kohdun lihaksen supistuksia kutsutaan supistuksiksi, joiden välillä on lepoa ja valmistaudutaan vauvan synnytykseen. Myös raskauden aikana esiintyvät supistumiset voivat olla merkki tilanmuutoksista.

Muissa yhteyksissä supistuminen voi viitata toiminnallisiin tiivistymisiin, kuten ruoansulatuskanavan suoliston lihasten supistuksiin, jotka siirtävät sisällön eteenpäin. Supistuminen on monimuotoinen ilmiö, jota käytetään lääketieteellisessä, biologisessa ja jokapäiväisessä kielessä kuvaamaan kykyä kutistua tai kaventua.