Suoraveloitusjärjestelmä

Suoraveloitusjärjestelmä on aineellisen käyttöomaisuuden poistoa koskeva laskentamenetelmä, jossa hankintakustannus jaetaan tasaisesti omaisuuden taloudellisen käyttöiän ajalle. Poistosumma on sama jokaisena tilikautena, jolloin poistot muodostuvat kiinteäksi vuosittaiseksi kuluksi. Oikaisuja ei tehdä käyttömäärän perusteella, vaan suunnitelman mukaan.

Laskentakaava on yksinkertainen: (hankintahinta − jäännösarvo) jaettuna käyttöiän vuosien määrällä. Esimerkki: koneen hankintahinta 100 000 euroa, jäännösarvo 10 000 euroa ja käyttöikä 5 vuotta tuottaa vuosipoiston 18 000 euroa. Poistot kirjataan tilinpäätöksessä debet-poistokuluihin ja krediit-kertyneisiin poistoihin.

Suoraveloitus sijoitetaan osaksi pitkäaikaista menoja ja pyritään heijastamaan omaisuuden arvoa kirjanpidossa tasaisesti koko sen käyttöiän ajan. Kun omaisuus poistetaan käytöstä tai myydään, kertynyt poistooikeus huomioidaan ja mahdolliset myynti- tai tappiot sekä poistojen päättymisestä aiheutuvat vaikutukset kirjataan.

Edut mukaan lukien yksinkertaisuus ja ennakoitavuus: kustannukset ovat tasaiset ja helppo budjetoida. Joustamattomuus voi kuitenkin olla etu tai haitta riippuen käyttöomaisuuden todellisesta kulumisesta; järjestelmä ei reagoi nopeasti siihen, jos käyttö‑ tai hyötykuorma muuttuu merkittävästi.

Suoraveloitus on yleisesti käytössä monissa kirjanpitostandardeissa ja sovellettavissa sekä kansainvälisissä että kotimaisissa käytännöissä, kuten IFRS:ssä ja Suomen tilinpitokäytännöissä, mutta tarkat säännöt voivat vaihdella riippuen sovellettavasta standardista ja jäännösarvokäytännöistä.