Sulamistemperatuuri

Sulamistemperatuuri viittaa lämpötilaan, jossa aine siirtyy kiinteästä olomuodosta nestemäiseen olomuotoon paineessa. Se on aineen ominainen fysikaalinen ominaisuus, ja se on usein melko vakaa tietyissä olosuhteissa. Esimerkiksi vesi jäätyy ja sulaa nollassa celsiusasteessa (273.15 Kelvinissä) normaalissa ilmanpaineessa. Puhtailla aineilla sulamispiste on tarkka, kun taas epäpuhtaat aineet voivat sulaa laajemman lämpötila-alueen. Sulamispisteen tunteminen on tärkeää monilla aloilla, kuten kemiassa, metallurgiassa ja materiaalitieteessä, sillä se auttaa tunnistamaan aineita, arvioimaan niiden puhtautta ja määrittämään niiden käyttökelpoisuutta eri sovelluksissa. Sulamisprosessi on endoterminen, mikä tarkoittaa, että energiaa tarvitaan aineen muuttamiseksi kiinteästä nesteeksi. Tätä energiantarvetta kutsutaan sulamislämmöksi. Sulamispisteen käsitettä käytetään myös kuvaamaan aineen kykyä kestää kuumuutta ennen kuin se alkaa sulaa. Eri aineilla on hyvin erilaiset sulamispisteet. Esimerkiksi elohopea on nestemäinen huoneenlämmössä ja sen sulamispiste on -38.83 °C, kun taas volframin sulamispiste on erittäin korkea, 3422 °C.