Sukuisyydessä

Sukuisyydessä tarkoitetaan kahden tai useamman henkilön välistä sukulaisuuden astetta, eli miten läheisesti he ovat yhteisiä esi-isiensä kautta. Se koostuu sekä verisukulaisuudesta (biologinen yhteys) että sosiaalisista tai oikeudellisista suhteista, kuten adoptiosuhteista. Sukuisuus liittyy sekä genealogisiin kartoituksiin että geneettisiin ja populaatiotieteellisiin analyyseihin.

Sukulaissuhteet voidaan mittaustavojen mukaan jäsentää eri asteisiin. Ensimmäisen asteen sukulaiset ovat esimerkiksi vanhemmat ja lapset sekä kaksoset, ja he jakavat noin puolet geneettisestä materiaalista. Toisen asteen suhteita ovat isovanhemmat–lapsenlapsi, täti- tai setä ja serkku, joiden geneettinen yhteinen osuus on noin 25 prosenttia. Kolmannen asteen suhteissa, kuten ensimmäiset lohkon serkut, osuus on noin 12,5 prosenttia. Tutkimuksessa käytetään myös kinship- tai sukulaissuhteen kerrointa sekä perintötekijöiden tutkimiseksi että riskianalyyseissa, kuten sairauksien periytymisen arvioimisessa. Lisäksi voidaan puhua coancestry- tai inbreed-koordinaateista, jotka kuvaavat yhteistä esi-isää tai inbrediyden astetta.

Sukuisuutta tarkastellaan sekä geneettisesti että sosiaalisesti. Biologinen sukulaisuus ei aina vastaa sosiaalista tai oikeudellista yhteyttä, ja päinvastoin. Sukuisuuden tutkimusta käytetään lääketieteessä, epidemiologiassa, antropologiassa, genealogisessa kartoituksessa sekä forensiikassa ja oikeudellisissa yhteyksissä. Sen ymmärtäminen vaatii sekä genealogista asiantuntemusta että geneettisiä menetelmiä, kuten DNA-tutkimusta ja populaatiogeeniikkaa.