Silikaanimonomeereja

Silikaanimonomeerit ovat piiatomisia yhdisteitä, joissa piiatomi on sidottu vähintään yhteen happiatomiin ja loput sidokset ovat orgaanisia ryhmiä tai vetyä. Ne ovat rakenteellisia yksiköitä, jotka voivat polymerisoitua muodostaen suurempia silikoneja. Yksinkertaisin silikaanimonomeeri on metyylikloorisilaani (CH3SiCl3), mutta käytännössä yleisempiä ovat sellaiset, joissa piihin on sidottu myös happiatomeja, kuten dimetyylidimeettoksisilaani ((CH3)2Si(OCH3)2).

Nämä monomeerit ovat keskeisiä silikonien valmistuksessa, jotka ovat polymeerejä, joissa piin ja hapen atomit muodostavat selkärangan. Orgaaniset ryhmät piin atomeissa määrittävät silikonin ominaisuudet, kuten sen joustavuuden, lämmönkestävyyden ja kemiallisen inerttisyyden. Silikaanimonomeerit hydrolysoituvat helposti vedessä, jolloin muodostuu silanoliyhdisteitä (R3SiOH), jotka sitten kondensoituvat muodostaen siloksaanisidoksia (Si-O-Si). Tämä prosessi johtaa erilaisten silikonien, kuten öljyjen, elastomeerien ja hartsien, syntymiseen. Silikaanimonomeereja käytetään laajalti kemianteollisuudessa monien polymeerimateriaalien tuottamiseen.