Sijoitusinstrumentti

Sijoitusinstrumentti on rahoitusväline, jonka arvo voi nousta tai laskea, ja jonka avulla sijoittajat voivat hankkia, säilyttää tai kasvattaa pääomaa sekä hallita riskejä. Sijoitusinstrumentteja on monenlaisia, ja ne voidaan jakaa sekä omaisuusluokkien että niiden ominaisuuksien mukaan. Tavallisia esimerkkejä ovat osakkeet, jotka tuottavat arvonnousua ja mahdolliset osingot; joukkovelkakirjat, joissa sijoittaja saa korkoa ja takaisin pääomaa eräpäivänä; rahastot ja ETF:t, jotka kokoavat useiden sijoittajien varat ja sijoittavat ne hajautetusti; sekä johdannaiset, kuten futuurit ja optiot, joilla voidaan suojautua riskeiltä tai spekuloida markkinamuutoksilla. Lisäksi ovat korkosijoitukset, kiinteistösijoitukset sekä muut vaihtoehtoiset instrumentit.

Sijoitusinstrumentteihin liittyy erilaisia riskejä ja tuotto-odotuksia, jotka riippuvat markkinoiden kehityksestä, korosta, luott riskistä sekä instrumentin likviditeetistä. Kohdeinstrumentin sekä aikahorisontin määrittämät tekijät vaikuttavat sekä riskitasoon että potentiaaliseen tuottoon. Sijoitukset voidaan rakentaa yksittäisistä instrumenteista tai hajautetusta salkusta, mikä vaikuttaa riskin hajautumiseen sekä tuotto-odotuksiin. Kaupankäynti tapahtuu yleensä järjestäytyneillä markkinoilla tai OTC-markkinoilla, ja siihen liittyy kaupankäyntikustannuksia sekä mahdollisia verovaikutuksia.

Regulaatio ja valvonta vaihtelevat maittain. Finanssiviranomaiset asettavat sääntöjä tiedotuksesta, läpinäkyvyydestä ja sijoittajansuojasta, jotta sijoittajat voivat tehdä informoituja päätöksiä.