Sensorityyppeihin

Sensorityyppeihin viittaa erilainen jaottelu, jolla sensorit luokitellaan havaittavien ilmiöiden sekä mittausperiaatteiden mukaan. Yleisesti sensorit jaetaan sen mukaan, mitä fyysistä, kemiallista tai biologista suuretta ne mittaavat, sekä miten ne tuottavat mittaustuloksen. Mittausperiaatteen perusteella voidaan erottaa esimerkiksi fysikaaliset, kemialliset ja biosensorit.

Fyysisten suureiden mukaan tärkeimmät sensorityypit ovat lämpötilasensorit (thermistorit ja RTD:t), paineanturit (piezoresistiiviset ja kapasitiiviset), virta- ja nopeusanturit sekä kiihtyvyys- ja gyrosensorit. Magneettiset sensorit mittaavat magneettikenttiä. Optiset sensorit kattavat valonlähteen ja kuvan havaitsemisen, kuten fotodetektorit, fototransistorit ja kamerat. Akustiset sensorit sisältävät mikrofonit, jotka muuntavat ääniaaltoja sähköisiksi signaaleiksi.

Kaasu- ja kemialliset sensorit havaitsevat kemiallisia yhdisteitä ja kaasujohteita; näihin liittyy elektroKemialliset ja metalloksidikemikaaliset sensorit sekä VOC-sensorit. Periaatteellisesti sensorit voivat olla resistiivisiä, kapasitiivisiä, induktiivisiä, piezoelektrisiä, optisia tai elektrokemiallisia.

Digitaalisuus ja analogisuus ovat myös keskeisiä kysymyksiä: monet sensorit tuottavat analogisen tulon, joka muuttuu A/D-konversion avulla digitaaliseksi. Keskeisiä suunnittelutekijöitä ovat herkkyys, lineaarisuus, lämpötilariippuvuus, vasteaika sekä koko ja energian tarve. Sensorityyppejä käytetään laajasti teollisuudessa, terveydenhuollossa, ajoneuvoissa, kuluttajatuotteissa ja ympäristömonitoroinnissa. Tulevat trendit kohdentuvat pienikokoisiin, älykkäisiin ja langattomiin sensoreihin sekä tekoälyä tukevien ratkaisujen integroitavuuteen.