Salakirjoitusjärjestelmiä

Salakirjoitusjärjestelmiä, eli kryptografisia järjestelmiä, käytetään tiedon suojaamiseen luvattomalta pääsyltä ja muokkaamiselta. Ne perustuvat algoritmeihin, jotka muuttavat selväkielisen viestin (plainteksti) salakirjoitetuksi viestiksi (salateksti) käyttäen sala-avainta. Sala-avain on salainen tieto, joka on välttämätön viestin purkamiseksi takaisin selväkieliseksi. Ilman oikeaa sala-avainta salatekstin lukeminen tai muokkaaminen on käytännössä mahdotonta.

Kryptografisia järjestelmiä on kahta päätyyppiä: symmetrisiä ja epäsymmetrisiä. Symmetrisissä järjestelmissä sama sala-avain käytetään sekä viestin salaamiseen että purkamiseen. Esimerkkejä symmetrisistä algoritmeista ovat AES (Advanced Encryption Standard) ja DES (Data Encryption Standard). Symmetriset järjestelmät ovat yleensä nopeita ja tehokkaita, mutta niiden haasteena on turvallinen sala-avainten jakaminen osapuolten välillä.

Epäsymmetrisissä järjestelmissä käytetään kahta erilaista avainta: julkista avainta ja yksityistä avainta. Julkinen avain voidaan jakaa vapaasti, ja sitä käytetään viestin salaamiseen. Vain vastaavalla yksityisellä avaimella, jonka lähettäjä pitää salassa, voidaan salateksti purkaa. Epäsymmetriset järjestelmät, kuten RSA, soveltuvat hyvin avainten jakamiseen ja digitaalisiin allekirjoituksiin, mutta ovat laskennallisesti raskaampia kuin symmetriset järjestelmät. Kryptografia on olennainen osa modernia tietoturvaa ja sitä käytetään laajasti verkkoliikenteen, sähköpostien ja taloudellisten transaktioiden suojaamisessa.