SMDresistorit

SMDresistorit ovat pintaliitosvastuksia, passiivisia elektronisia komponentteja, joita käytetään laajasti pienikokoisissa elektroniikkalaitteissa. Niiden tehtävänä on rajoittaa virtaa, jakaa jännitteitä ja muodostaa osia erilaisista vasteverkkoista sekä sensoreista ja logiikasta. Tyypillinen asennusmenetelmä on reflow-juotos, mutta myös manuaalinen juottaminen on mahdollista.

Rakenne ja tyypit: SMD-resistori koostuu resistiivisestä elementistä, joka voi olla carbon- tai metal-filmi sekä paksu- tai ohutkalvoteoksesta. Tarradot on päällystetty suojaavalla kerroksella, ja päätteen reunat on metallisoitu, jotta ne voivat juotostua piirilevyn liitosjalkojen kanssa. Eri teknologiat tarjoavat erilaisia lämpötilakertoimia ja tarkkuuksia. Resistori voi olla sekä ristikäyttäjä että tarkkuusresistori, ja niitä valmistetaan laajalla toleranssialueella.

Koot ja arvot: Yleisimmät SMD-koot ovat 0402, 0603, 0805 ja 1206. Pienemmät kooltaan ovat yleisin osa moderneja PCB-pintoja. Teoreettinen vastusarvoalue on laaja, sisältäen noin ohmista useisiin megaohmeihin ja jopa suurempiin arvoihin käyttämällä erityisiä tuotemuunnelmia. Yleisiä toleransseja ovat ±1 %, ±2 %, ±5 % ja harvemmin ±10 %. Lämpötilakertoimet (tempco) vaihtelevat suuresti: metal-film voivat olla noin ±50–±100 ppm/°C, carbon- ja thick-film ratkaisut suurempia.

Sovellukset ja luotettavuus: SMD-resistoreita käytetään virtavirtajakoihin, signaaliprosessointiin, koneteholalaitteisiin ja ääni-/mittausjärjestelmiin. Ne on suunniteltu kestämään tavallinen piirilevyn lämpötilavaihteluita sekä juottamisen ja kosteusvaikutuksia; huolto- ja hyväksyntästandardit (esimerkiksi IPC- ja JEDEC-sarjat) ohjaavat valmistusta ja testausmenetelmiä.

Valinta: SMD-resistoreiden valinta perustuu arvon, toleranssin, lämpötilakertoimen sekä fyysisen koon ja teho-/jäykkyysvaatimusten yhteentörmäykseen piirisuunnittelun mukaan.