Säästäväisyys

Säästäväisyys tarkoittaa harkittua ja kohtuullista resurssien käyttöä sekä taloudellista varautumista. Se ilmenee sekä rahankäytön suunnittelussa että energian, veden ja muun aineellisen omaisuuden säästämisessä. Keskeinen tavoite on välttää turhaa kulutusta ja pidentää tuotteiden sekä palveluiden käyttöikää.

Yksilötasolla säästäväisyys voi tarkoittaa budjetointia, hintavertailua, suunnitelmallista ostamista, kierrättämistä sekä korjaamista vanhan tai rikkoutuneen säilyttämisen sijaan. Myös käytettyjen tavaroiden hyödyntäminen ja omien resurssien uudelleenkäyttö ovat yleisiä keinoja.

Laajemmassa merkityksessä säästäväisyys liittyy sekä ympäristö- että talouspolitiikkaan: säästämällä energiaa, vettä ja muita materiaaleja sekä vähentämällä jätteen määrää voidaan alentaa kustannuksia ja pienentää ympäristökuormitusta, mikä tukee yhteiskunnan resilienssiä.

Kritiikki huomioi, että liiallinen säästäminen voi haitata elämänlaatua tai talouskasvua ja investointeja. On tärkeää löytää tasapaino talouden vakauden ja yksilön hyvinvoinnin välillä sekä huomioidaulojen oikeudenmukaisuus.

Säästäväisyys liittyy laajemmin kestävään kehitykseen, kierrätykseen, energiansäästöön sekä kulttuurillisiin arvoihin kuten kohtuullisuus ja vastuunotto tulevia sukupolvia kohtaan.