Ryhävalaat

Ryhävalaat (Megaptera novaeangliae) ovat suuria hammasvalaita, jotka kuuluvat hetulavalaisiin. Ne ovat tunnettuja pitkistä, huomiota herättävistä rintaevistään ja monimutkaisista lauluistaan. Ruumis on yleensä tummanharmaa tai musta selkäpuolelta ja vaaleampi vatsapuolelta. Niiden suurin tunnusmerkki ovat pitkät, erikoiset rintaevät, jotka voivat olla jopa kolmasosa ruumiin pituudesta. Ryhävalaiden pyrstö on leveä ja niillä on selässä kyhmyjä tai harja.

Ryhävalaat elävät kaikissa maailman valtamerissä, ja ne tekevät pitkiä muuttomatkoja ravintorikkaiden arktisten ja antarktisten vesien sekä lämpimien lisääntymisalueiden välillä. Ne ovat kaikkiruokaisia, ja niiden ruokavalio koostuu pääasiassa pienistä kaloista ja äyriäisistä, kuten krillistä. Ryhävalaat käyttävät ravinnonhankinnassa ainutlaatuista "kuplaverkkokalastus"-tekniikkaa, jossa ne vapauttavat ilmakuplia saalistaessaan.

Urosten ryhävalaiden laulut ovat tunnettuja ja ne voivat kestää useita minuotteja toistuen tunteja. Laulun tarkoitusta ei täysin tunneta, mutta sen uskotaan liittyvän lisääntymiseen. Naaraat synnyttävät yleensä yhden poikasen kahden tai kolmen vuoden välein. Poikanen imee maitoa noin puolen vuoden ajan ja kasvaa nopeasti. Ryhävalaat olivat aiemmin uhanalaisia valaanpyynnin vuoksi, mutta kansainväliset suojelutoimet ovat auttaneet niiden kannan elpymistä. Ne ovat nykyään suosittu kohde valasbongausmatkailussa.