Ruiskupinnoitus

Ruiskupinnoitus on pintojen pinnoitusmenetelmä, jossa pinnoiteainetta ruiskutetaan tai suihkutetaan kohdepinnoille käyttäen ruisku- tai suihkukoneistoa. Pinnoite voi olla metalli-, keraami- tai polymeerimateriaalia, ja se voidaan syöttää muodossa jauheita, lankoja tai nesteliuoksia. Menetelmää voidaan käyttää sekä lämpösuihkutuksena että nestepohjaisena ruiskutuksena, ja sen tavoitteena on muodostaa sitova, tarkoituksenmukainen kerros.

Lähes pääasialliset ryhmät ovat lämpösuihkutus ja kylmäruiskupinnoitus. Lämpötilan hallitut menetelmät, kuten liekin ruiskutus, plasma-suihkutus ja korkeasti-virtaiskudo (HVOF), lämmittävät ja/tai kiihdyttävät materiaalin sulan tai semi-molten muodossa kohdepinnoille. Kylmäruiskupinnoitus käyttää korkeaa hiukkaspäivitystä ilman merkittävää lämpötilan nousua, mikä vähentää lämpöherkien alumiinien tai komposiittien muodonmuutoksia. Nestepohjaisia suihkutusmenetelmiä käytetään esimerkiksi maalausta ja lakkausta, joiden tarkoitus on tarjota este- tai visuaalinen pinnoite.

Prosessi sisältää valmistelun (puhdistus, karhennus, kosteuden hallinta), materiaalin valinnan, kerroksen asennuksen sekä mahdollisen jälkikäsittelyn kuten poltto- tai kuivakäsittelyn. Pinnoitteen ominaisuuksiin vaikuttavat kerroksen paksuus, tiheys, haihtumien määrä ja tartunta-substraatti sekä ruiskuparametrit (nopeus, etäisyys, kaasut).

Sovellukset kattavat korroosionkeston, kulutuskestävyyden, lämpöeristyksen sekä esteettiset ja bioyhteensopivat ominaisuudet. Tyypillisiä käyttökohteita ovat autoteollisuus, ilmailu, kone- ja laitevalmistus sekä lääketieteelliset implantit. Eduiksi koetaan kyky pinnoittaa monimutkaisia muotoja ja säädellä kerrospaksuutta sekä laaja materiaalivaihtoehto. Rajoitteina ovat kipukynnykset, porosityyden hallinta, tartuntahaasteet joillakin alustoilla sekä kustannukset ja tilatarpeet. Turvallisuus- ja ympäristökysymykset huomioivat aerosolit, kemikaalit ja jätteiden hallinnan.