Riskittömyys

Riskittömyys tarkoittaa tilaa tai laatua, jossa riskiä ei ole tai se on hyvin vähäinen. Se kuvaa tilanteita, joissa lopputulosten todennäköisyysjakauma on tunnettu ja vaihtelun määrää ei tarvitse pitää epävarmana. Käytännössä suurin osa päätöksistä sisältää joitakin epävarmuuksia, mutta jotkut sijoitus- ja talouskontekstit liikkuvat hyvin lähellä riskittömyyttä.

Rahoituksessa riskittömyys liittyy teoreettiseen riskittömään tuottoon. Tyypillinen lähin jäljittelijä on vakaasti taloutensa velkana toimivan valtion arvopaperin tuotot, esimerkiksi lyhytaikaiset valtion velkasitoumukset. Todellisuudessa näihinkin liittyy riskejä, kuten inflaatio-, valuutta- ja likviditeettiriskejä, joten riskittömänä pidetty tuotto on käytännössä teoreettinen käsite.

Riskittömyyden käsite on keskeinen arvoitusmallien, kuten CAPM:n, pohjalla. Siinä odotettu tuotto muodostuu riskittömästä tuotosta plus markkinariskin premia, eli lisätuotto, joka vaaditaan riskin kantamisesta. Sitä käytetään myös diskonttaamisessa ja investointipäätösten arvioinnissa vertailukohtana, jonka varaan muut riskilliset kassavirrat mitataan.

Kriittisiä näkökulmia riskittömyyden käsiteeseen kuuluu, että mikään omaisuus ei ole täysin riskitön. Inflaatio voi syödä reaaliarvoa, valtion velka voi kohdata default- tai politiikkariskejä, valuuttariski vaikuttaa ulkomaisiin sijoituksiin ja likviditeettiriski voi estää tilapäisen myynnin. Näin ollen riskittömyys on käytännön erittely, ei absoluuttinen totuus.

Tunnuslauseina: riskittömän tuoton käsite liittyy riskipreemioihin, CAPMiin ja valtion velkakirjoihin.